Olen aloittanut opettajaksi kasvamisen melkeinpä heti lukiosta päästyäni noin kaksi vuosikymmentä sitten ottamalla vastaan erilaisia opettajien viransijaisuuksia. Vuosien aikana eripituisia sijaisuuksia on kertynyt jo lähemmäs 70. Niinpä olen varsinaisten opettajan opintojen aloittamiseen mennessä kohdannut jo monia erilaisia opetusyhteisöjä, erilaisia opetusryhmiä sekä erilaisia oppijoita sekä kasvanut ja kehittynyt opettajana.
Ensimmäiset opetusmenetelmiäni koskevat muistikuvani ovat reilun kymmenen vuoden takaa. Muistan käyneeni tällöin erään kokeneemman kollegan kanssa keskusteluja siitä, mitkä ovat vahvuuksiani ryhmän opettajana. Totesin pitäväni erityisesti luennoimisesta ja koin olevani tämän menetelmän jonkinlainen lahjakkuus. Olin hyvä käymään asioita läpi. Luentojani aiheesta kuin aiheesta väritin omakohtaisilla kokemuksilla ja huumorilla. Koin, että tunneillani viihdyttiin. Nyt vasta kasvettuani hieman aikuisemmaksi opettajan urallani, olen kiinnittänyt erityisesti huomiota myös oppijoiden oppimiskokemuksiin ja –tuloksiin. Olen ymmärtänyt, että tunnilla viihtyminen luo kyllä hyvät lähtökohdat tunneille, mutta asioiden syvälliseen oppimiseen siitä on vielä matkaa.
Asioiden läpikäymisen pedagogiikka oli minulle erityisen läheinen siihen asti, kunnes uskaltauduin tämän kokeneemman kollegan kannustamana mukavuusalueeni ulkopuolelle ja kokeilin opetusmenetelmänä draamaa. Historiallisten tapahtumien ymmärtämisessä ja käsittelyssä draama toimikin loistavasti. Opiskelijoista aisti tyytyväisyyttä, sillä hekin olivat kokeneet jotain erityistä oppimistilanteessa. Ymmärsin, että tämän oppimiskokemuksen kautta he kykenevät jäsentämään asiat paremmin osaksi omaa osaamistaan. Minäkin opin samalla - kokemuksen kautta!
Tästä todellisesta ahaa-elämyksestä meni vielä muutama vuosi, kunnes eräs ammattikorkeakoulun opettajani esitteli meille opiskelijoilleen yhteistoiminnallista oppimista sekä teoriassa että käytännössä. Vasta silloin ymmärsin kuinka merkittäviä vaikutuksia opetusmenetelmällä on oppimiseen. Ymmärsin, että jo pelkkä menetelmä saattaa tuottaa arvokkaita oppimiskokemuksia sen lisäksi, että käsiteltävänä olevaan aiheeseen saa toiminnallisuuden kautta paljon henkilökohtaisemman ja syvemmän otteen. Nykyään ilmoitankin ylpeästi olevani erilaisten ja monipuolisten opetusmenetelmien kannattaja, ja olen itsekin innovoinut muutamia menetelmiä. Eräs kehittämistäni menetelmistä palkittiinkin vuonna 2013 innovaatiokilpailussa.
Hakeuduin Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajan koulutukseen erityisesti sen vuoksi, että mielestäni Oamkin Amokin verkko-opiskelumahdollisuus vaikutti erittäin mielenkiintoiselta opintojen suoritusmenetelmältä. Ajattelin, että tällaisen koulutuksen jälkeen olen kehittynyt sekä opetusosaamisessa että verkko-opetuksen menetelmäosaamisessa. Uskon vahvasti, että tulevaisuuden koulutus- ja työelämässä verkko-osaamisen taidot osoittautuvat tärkeäksi osaksi ammatillista osaamista.
Mielenkiinnolla ja innolla olen paneutumassa nyt alkaneisiin opintoihin. Hymy olikin herkässä, kun ensimmäisillä lähipäivillä näytettiin läpikäymisen pedagogiikkaa lämpimästi kritisoiva –video. Olen tullut oikeaan juuri oikeaan paikkaan!