Olen koulutukseltani yhteisöpedagogi, joka on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto. Olen tulkinnut niin, että opettajan pedagogiset opinnot suoritettuani olen pätevä toimimaan esimerkiksi koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjaajien koulutuksessa opettajana. Lisäksi olen tällä hetkellä suunnittelemassa shakki- ja pelipedagogiikkaan perustuvaa koulutusta erään kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille. Näistä syistä olenkin kiinnostunut koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon perusteista ja tässä tekstissä esitän muutamia havaintojani niistä.
Koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnnan ohjaajan töitä tehdään pääasiassa kouluissa lasten parissa. Niinpä ammatin ydinosaamiseen kuuluvat erilaiset kasvatukseen ja ohjaukseen liittyvät sisällöt. Koulunkäynninohjaajien rooliin kuuluu opettajien avustaminen opetuksessa, oppilaiden oppimisen tukeminen ja heidän avustamisensa. Omalla työllään koulunkäynnin ohjaaja osallistuu koulussa tapahtuvaan oppilaiden kasvun tukemiseen. Lisäksi koulunkäynninohjaajat toimivat hyvin usein erityisiä tarpeita omaavien lasten henkilökohtaisina avustajina kouluissa.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työ sijoittuu pääsääntöisesti koulupäivän ulkopuoliseen aikaan. Yhtenä näkökulmana aamu- ja iltapäivätoimintaan on se, että osallistuessaan siihen koululaisen ei tarvitse olla yksin pitkiä aikoja kotona, vaan hänelle tarjotaan turvallinen ja kehittävä toimintaympäristö ennen koulupäivän alkua ja/tai heti koulupäivän jälkeen.
Erilaisten ammattitutkintojen perusteista on aina olemassa opetushallituksen määräys. Nykyinen määräys koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon perusteista on ollut voimassa 1.1.2011 lähtien. Määräys tarkoittaa sitä, että tutkinnon järjestäjä ei voi olla noudattamatta tutkinnon perusteita eikä poiketa niistä. Näin ollen määräys velvoittaa sekä oppilaitosta että sen opettajia.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työ sijoittuu pääsääntöisesti koulupäivän ulkopuoliseen aikaan. Yhtenä näkökulmana aamu- ja iltapäivätoimintaan on se, että osallistuessaan siihen koululaisen ei tarvitse olla yksin pitkiä aikoja kotona, vaan hänelle tarjotaan turvallinen ja kehittävä toimintaympäristö ennen koulupäivän alkua ja/tai heti koulupäivän jälkeen.
Erilaisten ammattitutkintojen perusteista on aina olemassa opetushallituksen määräys. Nykyinen määräys koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon perusteista on ollut voimassa 1.1.2011 lähtien. Määräys tarkoittaa sitä, että tutkinnon järjestäjä ei voi olla noudattamatta tutkinnon perusteita eikä poiketa niistä. Näin ollen määräys velvoittaa sekä oppilaitosta että sen opettajia.
Tutkinto muodostuu sekä pakollisista opinnoista että vapaavalintaisista opinnoista. Opintojen sisältöjä määrittävät osaamistavoitteet, eli osaamisen kohteet. Näihin osaamistavoitteisiin liittyy olennaisesti arviointikriteerit, jotka kuvaavat sen osaamisen tason, joka opiskelijalla tutkinnon suorittamisen jälkeen tulee olla kussakin osaamistavoitteessa. Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit nousee työelämän käytännön vaatimuksista ja tällöin puhutaankin koulutuksen työelämälähtöisyydestä.
Pakollisten opintojen ammatillisen toiminnan -osioissa on paljon teemallisia yhtäläisyyksiä omien opettajan opintojemme kanssa: esimerkiksi monikulttuurisuus, työhyvinvointi, moniammatillinen yhteistyö, ammattietiikka, lainsäädäntö ja sisäinen yrittäjyys. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että omista opettajan pedagogisista opinnoistani on siis konkreettista hyötyä näiden sisältöjen osaamisen ja opettamisen kannalta.
Muita pakollisia osioita ovat oppimisen ja toiminnan tukeminen ja ohjaaminen, kasvun ja kehityksen tukemisen ohjaaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen. Nämä sisällöt ovat pääsääntöisesti tuttuja jo yhteisöpedagogi -opinnoistani. Opintojen sisällöt ovat kyllä innostavia. Olisi hienoa saada olla opettamassa näitä aiheita tuleville ammattilaisille.
Löysin kuitenkin muutamia sisältöjä, joista minulla ei suoraan ole kokemusta; tällainen on esimerkiksi kielellisen kehityksen tukeminen. Alla olevassa kuvassa kielellisen kehityksen tukemisen -kokonaisuuden arviointikriteerit.
Muita sisältöjä, joista minulla ei juurikaan ole osaamista ovat vammaisen lapsen tai nuoren ohjaaminen ja avustaminen, liikunta- tai näkö/kuulo -vammaisen ohjaaminen ja avustaminen sekä autismin kirjon häiriöistä kärsivien lasten ohjaaminen ja auttaminen ja ergonominen toiminta. Kuvassa näiden teemojen arviointikriteerit:
Tässä kohtaa toivonkin, että toimisin moniammatillisessa työyhteisössä, jossa opettajakollegoissani olisi tällaista osaamista. Usein tämän alan opettajissa onkin sellaisia, joiden pohjakoulutuksenssa on sosiaali- tai terveysalan opintoja. Tällainen koulutus on esimerkiksi sosionomin koulutus. Kuitenkin tähän opetussuunnitelmaan tutustuttuani uskon, että minulla olisi paljon osaamista juuri kasvatuksen ja ohjauksen sisältöihin, ja että voisin hyvinkin toimia alan opettajana.