Webinaarissa tuli ilmi, kuinka paljon onkaan niitä asiakirjoja, jotka vaikuttavat opetuksen suunnitteluun. Listassa oli 15 erilaista lakia, asetusta ja ohjetta vaikuttavat siihen, miten opetusta tulisi toteuttaa koulutusympäristöstä riippuen. Asiakirjojen merkitys riippuu osaltaan tietysti siitä, mistä perspektiivistä koulutusta ja opetusta ollaan suunnittelemassa. Tarkoitan, että koulujärjestelmämme eri tasoilla (valtakunnan taso, koulutuksen järjestäjän taso, opintoryhmän taso, opiskelijan taso) asiakirjojen merkitys on hieman erilainen.
Näen, että erilaiset asiakirjat varmistavat osaltaan opiskelijoiden mahdollisuudet saada koulutuksesta työelämän vaatimat valmiudet, osaaminen ja ammattitaito. Ne varmistavat, että eri paikkakunnilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien oppilaitosten opiskelijoilla olisi mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet oppia sekä kehittää itseään ja osoittaa osaamistaan.
Näen, että erilaiset asiakirjat varmistavat osaltaan opiskelijoiden mahdollisuudet saada koulutuksesta työelämän vaatimat valmiudet, osaaminen ja ammattitaito. Ne varmistavat, että eri paikkakunnilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien oppilaitosten opiskelijoilla olisi mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet oppia sekä kehittää itseään ja osoittaa osaamistaan.
Mielestäni tärkeimmät asiakirjat, jotka yksittäistä kurssia suunnittelevan opettajan tulee tuntea ovat seuraavat:
1. Valtakunnalliset tutkinnon perusteet
2. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
3. Hops ja Hojks
4. Arviointiasiakirjat
Koulutusta koskevat opetussuunnitelmat ja tutkinnon perusteet vaikuttavat merkittävästi opetukseen ja ohjaukseen, koska niissä määritellään opintojen perusrakenne sisältöineen, laajuuksineen sekä tavoitteineen. Nämä luovat ne opinnoille valmiit raamit, joiden pohjalle opettaja voi suunnitella opetuksen.
Myös hops, hojks ja arviointiasiakirjat vaikuttavat näihin. Jälkimmäiset ohjaavat myös opettajaa opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin suunnittelussa. Olen myös toisaalla tässä blogissa kertonut, miten olen hyödyntänyt osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä opetuksen suunnittelussa.
Olen oppinut Hopsin merkityksestä paljon tämän opettajakoulutuksemme aikana. Omaa Hopsia tehdessä olen ymmärtänyt, että miten itsearviointi ohjaa opiskelijaa tarkastelemaan koulutuksen osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä. Hops tukee myös opettajan ohjaustyötä ja lisäksi opiskelijan itseohjautuvuutta sekä helpottaa opiskelijan ja opettajan välistä dialogia. Meidän amok -opintojemme Hops löytyy opiskelijan omasta pilvipalvelusta. Asiakirja on sekä opettajan että opiskelijan käytössä ja päivitettävissä. Hops -asiakirjan kautta opettaja saa ajantasaista tietoa opiskelijan opintojen etenemisestä ja voi tarvittaessa reagoida, mikäli kokee tämän tarpeelliseksi.
Hojksista on jokin verran kokemusta peruskoulun sekä nuorisokodin puolelta. Kokemukseni mukaan Hojks on laadittu kaikille, joiden opetuksen järjestelyissä on jotain poikkeavia piirteitä. Hojksin tarkoituksena on varmistaa ja turvata oppilaan tai opiskelijan yksilöllinen oppimisprosessi pitkäjänteisellä tavalla.
Muista asiakirjoista ajattelen, että opettajan on hyvä olla niistä tietoinen ja ymmärtää niiden välillinen merkitys opetuksen suunnittelussa. Esimerkiksi opetusta ei tietenkään tule järjestää esimerkiksi pelastussuunnitelman tai työsuojeluasiakirjojen vastaisesti, mutta mielestäni ne eivät varsinaisesti liity opiskelijan osaamisen kehittymiseen ja varsinaiseen oppimisprosessiin.
Myös hops, hojks ja arviointiasiakirjat vaikuttavat näihin. Jälkimmäiset ohjaavat myös opettajaa opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin suunnittelussa. Olen myös toisaalla tässä blogissa kertonut, miten olen hyödyntänyt osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä opetuksen suunnittelussa.
Olen oppinut Hopsin merkityksestä paljon tämän opettajakoulutuksemme aikana. Omaa Hopsia tehdessä olen ymmärtänyt, että miten itsearviointi ohjaa opiskelijaa tarkastelemaan koulutuksen osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä. Hops tukee myös opettajan ohjaustyötä ja lisäksi opiskelijan itseohjautuvuutta sekä helpottaa opiskelijan ja opettajan välistä dialogia. Meidän amok -opintojemme Hops löytyy opiskelijan omasta pilvipalvelusta. Asiakirja on sekä opettajan että opiskelijan käytössä ja päivitettävissä. Hops -asiakirjan kautta opettaja saa ajantasaista tietoa opiskelijan opintojen etenemisestä ja voi tarvittaessa reagoida, mikäli kokee tämän tarpeelliseksi.
Hojksista on jokin verran kokemusta peruskoulun sekä nuorisokodin puolelta. Kokemukseni mukaan Hojks on laadittu kaikille, joiden opetuksen järjestelyissä on jotain poikkeavia piirteitä. Hojksin tarkoituksena on varmistaa ja turvata oppilaan tai opiskelijan yksilöllinen oppimisprosessi pitkäjänteisellä tavalla.
Muista asiakirjoista ajattelen, että opettajan on hyvä olla niistä tietoinen ja ymmärtää niiden välillinen merkitys opetuksen suunnittelussa. Esimerkiksi opetusta ei tietenkään tule järjestää esimerkiksi pelastussuunnitelman tai työsuojeluasiakirjojen vastaisesti, mutta mielestäni ne eivät varsinaisesti liity opiskelijan osaamisen kehittymiseen ja varsinaiseen oppimisprosessiin.