Näkökulmia arviointiin

Ihme (2009) kertoilee kirjassaan  Arviointi työvälineenä - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen arvioinnin tehtäviä. Kirjassa arviointia käsitellään erityisesti perusopetuksen näkökulmasta. Arvioinnin tehtäviä kuvaavat myös Koppinen, Korpinen & Pollari (1999) kirjassaan Arviointi oppimisen tukena.  Olenkin heitä mukaellen tehnyt seuraavan listan arvioinnin tehtävistä ja merkityksestä omaa opettajuuttani ajatellen.

1) Arviointi on tärkeä osa opetuksen kokonaisuutta ja huomioitava opetuksen suunnittelussa

2) Arviointi tukee, kannustaa ja vahvistaa opiskelijan persoonallista kasvua ja hyvinvointia

3) Arviointi ohjaa ja edistää opiskelijan oppimista osaamistavoitteiden suunnassa

4) Arvioida voi oppimisedellytyksiä ja valmiuksia, osaamisen lähtötasoa, oppimisprosessia sekä oppimisen lopputulosta eli osaamista

Arviointi, joka edistää opiskelijan oppimista on objektiivista, mutta silti henkilökohtaista, eli sen taustalla on ajatus, että opettaja tuntee opiskelijansa.  Arvioinin ja palautteen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää. Hyvä palaute ohjaa opiskelijan etenemistä opinnoissa ja tarvittaessa antaa konkreettisia toimenpiteitä osaamisen kehittämiseksi.

Koppinen, Korpinen & Pollari (1999) ovat listanneet hyvän arvioinnin tuntomerkkejä:

1) Suunniteltua

2) Luotettavaa

3) Johdonmukaista

4) Oikeudenmukaista
5) Perustuu arviointikriteereihin

Arvioinnin kautta opiskelija oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja asioita, joita hänen kannattaa vielä kehittää. Hyvä arviointi tukee siten opiskelijan itsetuntemusta. Saadun palautteen perusteella opiskelija myös rakentaa minäkuvaansa. Onnistunut palaute lisää opiskelijan motivaatiota. 

Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen edellyttää, että opiskelija on vuorovaikutuksessa opiskeltavan aineksen kanssa (Ihme, 2009). Niinpä  oppimisprosessin arvioinnilla voidaan edistää opiskelijan opiskelutaitojen kehittymistä sekä tehostaa hänen työskentelymenetelmiään. Lisäksi oppimisprosessin arvioimisella voidaan seurata opiskelijan tiedollista ja taidollisen osaamisen kehittymistä. (Peruskoulun oppilaan arvioinnin perusteet, Opetushallitus 1999.) 

Osaamisen arviointi eroaa oppimisen arvioinnista siinä, että oppimisen arviointia pitäisi tapahtua jatkuvasti osana opetusta, kun taas osaamista arvioidaan siinä vaiheessa kun on ensin opiskeltu tavoitteena olleet asiat. Osaamisperusteisuuteen kuuluu, että osaaminen osoitetaan ja osaamista arvioidaan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden arviointikriteerien mukaisesti. 

Arviointia suunnitellessa on hyvä pohtia mikä on vaadittu osaamisen taso. Vaadittu osaamisen taso sanoitetaan erilaisilla verbeillä. Tällaisia erilaisia osaamisen tasoja ovat muun muassa muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, yhdistäminen ja arvioiminen. (Bloom 1956.) Kuvassa Oamkin Bloomin taksonomiasta sovellettu osaamisen arviointimalli:

Miten ohjaan opiskelijan ymmärtämään ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit?

Arviointia käsittelevässä webinaarissa aiheenamme oli, miten varmistetaan, että opiskelijat ymmärtävät osaamistavoitteet/ammattitaitovaatimukset? Meille oli sovittu kokoontuminen AC:een suunnittelemaan tuntia, mutta Kyösti oli estynyt, joten suunnittelimme tunnin kahdestaan Aijan kanssa. Suunnittelumme pohjana toimi oman opettajaopintojemme arvioinninkohteet, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit -asiakirja. Kyösti oli sitten jatkossa mukana  suunnitelman edelleen kehittämisessä.

Asiakirjassa osaamistavoitteemme ja niitä vastaavat arviointikriteerit oli kuvattu seuraavasti:

5. Ohjaat opiskelijan ymmärtämään ammattitaitovaatimukset / osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. 

Opettajaopiskelija perehdyttää opiskelijat opettamansa koulutuskokonaisuuden ammattitaitovaatimuksiin/osaamistavoitteisiin. 

Hän käsittelee arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opiskelijoiden kanssa erilaisia opetusmenetelmiä hyödyntäen.

Päätimme, että toteutamme opetuksemme siten, että käytännössä  ohjaamme opiskelijatovereitamme ymmärtämään omia opintojamme koskevia ammattitaitovaatimuksia/osaamistavoitteita ja arvioinnin kohteita ja kriteerejä. Tähän tavoitteeseen yritimme päästä hyödyntämällä monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Menetelmien valinnassa korostimme juuri sitä, että menetelmät osaltaan varmistavat sitä, että opiskelijat ymmärtävät myös sisällön. Samalla saamme kokemusta monipuolisten opetusmenetelmien toteutusosaamisesta ja opiskelijamme saavat käytännön kokemusta siitä, miten ohjataan opiskelijoita ymmärtämään ammattitaitovaatimukset ja osaamiskriteerit.

Ennakkotehtävässä opiskelijat tutustuivat oman opettajaopintojemme arvioinninkohteet, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit -asiakirjaan. Tarkoituksena oli havainnollistaa, että mistä osista tällainen asiakirja koostuu ja lisäksi kysymyksillä ohjattiin opiskelijat löytämään tarvittavaa tietoa asiakirjasta. Tehtävän suunnittelu oli mennyt hieman pieleen itseltämme, sillä olimme laskeneet osaamisalueet väärin. Joka tapauksessa asia toimi hyvin osaltaan opiskelijoiden osaamisen varmistamisen näkökulmasta, sillä asia herätti keskustelua ja opiskelijaryhmästä juuri nousi tämä havainto, että olimme laskeneet asian väärin. Lisäksi opin, että kysymyksenasettelulla opettaja voi ohjata opiskelijoita toivottujen havaintojen tekemiseen ja samalla varmistaa asian oppimista.

Opetustuokioon suunniteltuihin opetusmenetelmiin oli sisällytetty se ajatus, että kyseessä on opintojen eri vaiheessa tapahtuva aiheen käsittely.

Koin, että ennakkotehtävän toteutus toimi hyvänä esimerkkinä, miten opintojen alkuvaiheessa voidaan tutustua opintojen rakenteeseen, osaamistavoitteisiin sekä arviointiin. Aloitusvaiheen näkökulmasta tarkastelimme myös toteutusosaamisen osaamisaluetta, koska toteutusosaaminen on omissakin opinnoissamme vasta varsinaisesti tulossa harjoittelun myötä. Olemme siis jokseenkin aloitusvaiheessa suhteessa toteutusosaamiseen, vaikka kyllähän meille toteutusosaamista kertyy webinaareissakin.

Toteutusosaamisen käsittelyä varten olin lisännyt ennakkotehtävään kysymyksen, joka ohjasi opiskelijan pohtimaan omaa toteutusosaamistaan ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien pohjalta. Tehtävän onnistunut tekeminen vaati opiskelijalta siten itsearviointia. Käytinkin paljon aikaa itsearvioinnin tärkeyden korostamiseksi. Mielestäni opintojen alussa tehtävä itsearviointi ohjaa opiskelijaa ymmärtämään osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä.

Opintojen keskivaiheen näkökulmasta tarkastelimme arviointia koskevaa osaamista. Toteutin oman ryhmätyöni hieman eri tavalla lopulta. Ajatuksena oli, että kerään opiskelijoiden näkemyksen siitä, millaista osaamista opettaja tarvitsee palaute- ja arviointiosaamiseen liittyen. Sitten heidän näkemystään vertailtaisiin varsinaisten osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien näkökulmasta. Tämä vertailu auttaisi sitten aiheen syvällisemmässä ymmärtämisessä.

Suunnitteluosaamisen näkökulmana oli se, että olemme yrittäneet omissa opinnoissamme jo osoittaa osaamistamme tässä asiassa, ja siksi menetelmäksi valikoitui reflektoiva ryhmäkeskustelu. Tavoitteena oli, että opiskelijat jakavat kokemuksiaan osaamisen osoittamisesta ja oman osaamisen tarkastelusta arviointikriteerien kautta.

En kuitenkaan ehtinyt keskustella tästä aiheesta riittävästi omassa opetuksessani. Esa oli tästä varoittanut jo etukäteen, että kiire tulee. Nyt tuli opittua asia itse kantapään kautta. Eli opettajan on mietittävä, miten pysyä suunnitellussa aikataulussa sekä huomioitava aikataululliset rajoitteet jo suunnitteluvaiheessa. Joka tapauksesa koin, että reflektoiva ryhmäkeskustelu olisi oivallinen menetelmä monissa vastaavissa opetustilanteissa. Uskon, että tulen hyödyntämään tätä menetelmää myöhemmin onnistuneemmin jossain toisessa tilanteessa. Tämän webinaarin toteutus vahvisti käsitystäni siitä, että harvoin koko opetustuokio tai -kurssi menee täysin suunnitelman mukaisesti. Opettajana on hyvä tottua siihen, että joutuu tekemään opetuksen toteutusta koskevia päätöksiä opetuksen aikana ja sopeuttamaan opetusta muuttuvissa olosuhteissa ja tilanteissa.

Opetustuokiosta saatu palaute oli pääasiassa positiivista. Palautteessa nostettiin esiin, että suunnitelma oli erittäin hyvä ja monipuolinen, opetus auttoi syventämään oppimista ja aiheen terminologia tuli tutuksi. Lisäksi yksi maininta tuli myös siitä, että opiskelija oli oppinut, että erilaisilla verbeillä voidaan kuvata vaaditun osaamisen syvyyttä ja tasoa. Koin, että olimme onnistuneet suunnittelemaan tunnin, joka vastasi asetettuihin tavoitteisiin. Omaa toimintaani kuvattiin läsnäolevaksi ja opiskelijoita aktivoivaksi sekä osaamisestani aiheeseen liittyen annettiin positiivista palautetta.

Opetuksen suunnittelun vaiheet

Ammatillisen opettajan opintojen aloittamiseen mennessä minulle on kertynyt jo runsaasti kokemusta opettajan tehtävistä. Olen toiminut sijaisopettajana erilaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa sekä kouluttanut ja ohjannut lapsia ja nuoria erilaisissa nuorisotyön tehtävissä. 

Olenkin  näiden opettajaopintojen aikana huomannut hyväksi, että voin tarkastella saamaani uutta tietoa peilaten sitä aiempiin kokemuksiini ja osaamiseeni.  Koen konkreettisesti, kuinka konstruoin uutta tietoa osaksi omaa osaamistani ja samalla saan arvokasta käytännön ymmärrystä konstruktiivisen oppimisen mekanismeista.

Aiemmin opetusta suunnitellessani opetuksen perustana olivat ne asiat, joita minä halusin mielelläni opettaa ja mikä minun mielestäni oli minkäkin aiheen suhteen tärkeää. Opettajan työssä täytyy kyllä pohtia sitä, mikä on aiheen osaamisen kannalta on opiskelijan välttämätöntä tietää ja mitkä taidot välttämättömiä hallita. Tällöin puhutaan niin sanotusta opetuksen ydinaineksesta. Kuitenkin olen nyt ymmärtänyt, että tämä ydinaines nousee opetussuunnitelmasta ja koulutuksen arviointikriteereistä eikä opettajan omista toiveista. Ydinainesanalyysistä kerron tässä blogissa enemmän toisessa kirjoituksessa.

Opetuksen suunnittelun lähtökohtana toimii opetussuunnitelma. Hyvä opetussuunnitelma on laadittu työelämän osaamisvaatimukset huomioiden. Opetussuunnitelman työelämälähtöisyydellä varmistetaan, että opiskelijalla on koulutuksen suoritettuaan riittävä ammatillinen osaaminen suhteessa työelämän vaatimuksiin.

Opetuksen suunnittelun toinen lähtökohta on opiskelijoiden osaamisen lähtötaso. Tähän liittyy seuraavat toimenpiteet:

1) Opiskelijoiden osaamisen selvittäminen. Tämän voi tehdä esimerkiksi lähtötasotestillä tai opiskelijoiden tekemällä itsearvioinnilla.

2) Opetusta suunniteltaessa on suunniteltava, miten opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen huomioidaan opetuksessa. 

3) Lisäksi opetusta suunniteltaessa on hyvä huomioida opetuksen kohderyhmän erityispiirteet: Onko kyse aikuisista, nuorista vai lapsista? Millainen on koulutukseen osallistuvien keskimääräinen elämäntilanne, eli onko kyseessä juuri peruskoulunsa päättäneet vai jo työelämässä vuosia toimineet ihmiset.

Ydinainesanalyysin ja oppija-analyysin perusteella suunnitellaan seuraavaksi opintokokonaisuuden osaamistavoitteet. Tavoitteet jakautuvat sekä toiminnallisiin että tiedollisiin tavoitteisiin. Omissa opettajaopinnoissamme olemme suunnitelleet opetustuokioita, ja apunamme suunnittelussa olemme käyttäneet opetuksen toteuttamissuunnitelma -pohjaa. Siinä opetuksen sisältöä tarkastellaan kuvaamalla käytettävät oppi- ja opetusmaterialit. 

Opetus- ja oppimateriaaleihin vaikuttaa opetuksessa käytettävät opetusmenetelmät. Näin ollen koen, että opetus- ja oppimateriaalia ja käytettävät menetelmät suunnitellaan ikään kuin vuorovaikutteisesti. Olen kokenut, että usein saattaa olla hyödyllistä valita ensin käytettävä opetusmenetelmä, ja valmistella sitten oppi- ja opetusmateriaali tämän menetelmän mukaisesti. Opetusmenetelmissä on hyvä huomioida myös oppimisprosessin näkökulma, jossa oppimisen katsotaan edellyttävän sekä opettajan opetustekoja että opiskelijan oppimistekoja. Siksi on erityisen tärkeää huomioida oppimisen kannalta, että opetusmenetelmät aktivoivat opiskelijaa itseään.

Opetuksen suunnittelun vaiheisiin kuuluu myös arvioinnin suunnittelu. Arvioinnin suunnittelua on hyvä tehdä muun suunnitelun yhteydessä eikä niinkään erillisenä suunnitteluna. Arviointi oikein käytettynä tukee opiskelijan oppimista. Arviointia pohdin lisää toisessa blogitekstissä.

Oppimisprosessi ja opetussuunnittelu

Ennen opettajankoulutuksen alkua täyttäessäni Hopsiani tutuistuin ensimmäistä kertaa tietoisesti termiin oppimisprosessi.  Olen siis saattanut kuulla sen aiemminkin, mutta en ole kiinnitänyt siihen huomiotani erityisessmin. Kirjoitin hopsiini näin:

"Termin oppimisprosessin selittäminen itselleni täydellisesti menee arvailuksi. En varmuudella osaa kertoa mitä kaikkea se sisältää. Uskon kuitenkin, että olen opetussuunnittelussa huomioinut tätäkin asiaa. "

Ajattelin ennen opintojamme, että oppimisprosessi on kokonaisuus, jossa on alku ja loppu. Oppimisprosessi alkaa sillä, että selvitetään konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti, mitä ihminen tietää aiheesta ennestään ja tämän jälkeen aloitetaan uuden aiheen käsittely. Lisäksi ajattelin tuolloin, että koska ihmiset ovat erilaisia ja oppivat eri tavoin, on oppimisen varmistamiseksi käytettävä erilaisia opetusmentelmiä. Lopuksi testataan mitä ollaan opittu ja opettaja antaa arvosanan.

Lisäksi olen ajatellut, että oppilaan oppimistoimintaa tulee huomioida kannustamalla ja antamalla positiivista palautetta prosessin aikana.

Olin erittäin iloinen ja innostunut, että juuri meidän tiimimme sai opetettavakseen oppimisprosessi -aiheen. Oppimisprosessi olikin kiinnostavin niistä asioista, joista halusin tietää ja oppia lisää hopsin täytettyäni. Ja mitä enemmän olen aiheesta oppinut, sitä enemmän olen halunnut oppia siitä lisää.

Olen lainannut kirjastosta kirjoja, joissa käsitellään oppimista ja ajattelua sekä erilaisia opettamisen menetelmiä oppimiseen liittyen. Olen huomannut, että kuinka olen alkanut muodostaa omia käsityksiäni asiasta ja ensimmäistä kertaa tietoisesti huomannut, kuinka konstruoin oppimaani osaksi omaa osaamistani.

Mielestäni yksi tärkeimmistä kokemuksista aiheeseen liittyen on ollut oppimaan oppimisen käsitteen tarkempi ymmärtäminen. Se on avannut eteeni ihan uuden maailman oppimiseen liittyen. Ajattelen nyt, että oppimaan oppiminen on prosessi, jossa ihminen kehittää omia oppimisen taitojaan. Oppimaan oppimisessa ihminen tulee ensin tietoisemmaksi omasta oppimisestaan ja reflektion kautta hän kykenee muokkaamaan omia oppimisprosessejaan paremmiksi. Välillä tuntuu, että pää menee pyörälle kun yrittää hahmottaa, miten monikerroksinen asia oppiminen tästä näkökulmasta lopulta on.

Oppimaan oppiminen on taito, jota voi harjoitella. Opettajan on hyvä ohjata opiskelijoita tarkastelemaan ja kehittämään omia opiskelun ja oppimisen taitojaan. Lisäksi opettaja voi tukea opiskelijoiden oppimisen taitojen kehittymistä erilaisilla menetelmillä.

Olen konkreettisesti huomannut, kuinka innostus ja motivaatio käytännössä suuntaavat opiskelijan kiinnostusta ja opiskelua. Aihe on innoittanut itseäni sen verran, että olen käyttänyt aika paljonkin aikaa tämän asian oppimiseksi ja sisäistämiseksi. Olen huomannut myös, että tietoisuus omasta oppimisestani ja sen prosesseista on tuonut minulle lisää ymmärrystä suhteessa shakkipedagogiikkaan. Ymmärrän nyt huomattavasti paremmin myös, miksi ja miten esimerkiksi shakki kehittää ihmisen taitoja niin laaja-alaisesti. Kirjoitan tästä lisää sitten erillisessä shakkipedagogiikkaa käsittelevässä teoriassa.

Omassa opetuksesessamme kuvasimme oppimisprosessia siten, että prosesia tarkasteltiin erilaisten vaiheiden kautta. Nämä vaiheet ovat osittain päällekkäisiä. 

Oppimisprosessin vaiheet

1. Oppiminen harvoin lähtee koskaan nollatilanteesta, vaan jokaisella on aina jonkinlaista ennakko-osaamista tai kokemusta asioihin. Oppimisprosessin alussa on  tärkeä selvittää, mitä tämä aiempi osaaminen, käsitys ja ymmärrys opittavasta asiasta on. Tällöin puhutaan aiemman osaamisen aktivoinnista.

2. Oppimistarpeen tunnistaminen. Kun aiempaa osaamista on aktivoitu ja selvitetty, päästään vaiheeseen, jossa voidaan tunnistaa, mitä aiheesta ei vielä osata tai ymmärretä riittävän laadukkaasti, mitä pitää vielä oppia.

3. Motivointi. Että oppimisprosessi lähtisi mahdollisimman laadukkaasti liikkeelle, täytyy oppijan olla motivoitunut oppimaan kyseistä asiaa. Jos motivoitumista ei tapahdu, oppimisprosessista puuttuu tiettyä tehokkuutta ja vaikuttavuutta oppimisen kannalta. Motivaatio on ikään kuin polttoaine, joka pitää oppimisprosessin käynnissä. Kun motivaatio loppuu, myös oppimisprosessi keskeytyy.

4. Tiedonhankinta. Oppiminen edellyttää tiedon lisääntymistä. Tietoa voi hankkia eri tavoin. Kuulemalla, näkemällä, lukemalla, kokemalla, tekemällä, havainnoimalla, tutkimalla ym.

5. Sisäistäminen. Hankittu tieto ei saa jäädä ulkokohtaiseksi, vaan oppiakseen ihmisen pitää omakohtaistaa tieto, sisäistää se.

6. Soveltaminen. Oppiminen on kompetenssin muutosta. Tämän kompetenssin muutoksen huomaa vasta, kun toimitaan tämän uuden osaamisen mukaisesti. Onnistunut uuden tiedon soveltaminen käytäntöön voi varmistaa sen, että onko tosiaan opittu.

7. Arviointi ja reflektointi. Oppija arvioi lopputulosta ja pyrkii pohtimaan mitä on oppinut, mitä on vielä oppimatta ja miten voidaan kehittää osaamista edelleen. Prosessi alkaa ikään kuin alusta. Oppiminen on siten jaktuva prosessi. Toisilta saatu palaute auttaa oppijaa oman osaamisen arvioinnissa ja reflektoinnissa.

Oppimisprosessin vaiheet kannattaa huomioida aina opetusta suunnitellessa.  Ajattelen, että oppimisprosessin vaiheet huomioimalla opetuksen toteutuksesta tulee eheä kokonaisuus ja sen avulla opettaja kykenee ohjaamaan oppimisen etenemistä johdonmukaisesti, oli sitten kyseessä yksittäinen opetustuokio, kokonainen kurssi tai tutkinto. 

Oppimisprosessin etenemistä havainnoimalla ja arvioimalla opettaja voi tarvittaessa muuttaa toteutusta aina tarpeen mukaan. Opettajana on tärkeä ymmärtää, että oppimisprosessit ovat opiskelijoilla erilaisia ja yksilöllisiä. Yksilöllisyys on tärkeää huomioida  opetusta suunnitellessa että toteuttaessa. Opettaja voi edistää kunkin opiskelijan oppimisprosessia myös antamalla heille henkilökohtaista palautetta opiskelun aikana. 

Koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon perusteet

Olen koulutukseltani yhteisöpedagogi, joka on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto. Olen tulkinnut niin, että opettajan pedagogiset opinnot suoritettuani olen pätevä toimimaan esimerkiksi koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjaajien koulutuksessa opettajana. Lisäksi olen tällä hetkellä suunnittelemassa shakki- ja pelipedagogiikkaan perustuvaa koulutusta erään kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille. Näistä syistä olenkin kiinnostunut  koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon perusteista ja tässä tekstissä esitän muutamia havaintojani niistä.

Koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnnan ohjaajan töitä tehdään pääasiassa kouluissa lasten parissa. Niinpä ammatin ydinosaamiseen kuuluvat erilaiset kasvatukseen ja ohjaukseen liittyvät sisällöt. Koulunkäynninohjaajien rooliin kuuluu opettajien avustaminen opetuksessa, oppilaiden oppimisen tukeminen ja heidän avustamisensa. Omalla työllään koulunkäynnin ohjaaja osallistuu koulussa tapahtuvaan oppilaiden kasvun tukemiseen. Lisäksi koulunkäynninohjaajat toimivat hyvin usein erityisiä tarpeita omaavien lasten henkilökohtaisina avustajina kouluissa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työ sijoittuu pääsääntöisesti koulupäivän ulkopuoliseen aikaan. Yhtenä näkökulmana aamu- ja iltapäivätoimintaan on se, että osallistuessaan siihen koululaisen ei tarvitse olla yksin pitkiä aikoja kotona, vaan hänelle tarjotaan  turvallinen ja kehittävä toimintaympäristö ennen koulupäivän alkua ja/tai heti koulupäivän jälkeen.

Erilaisten ammattitutkintojen perusteista on aina olemassa opetushallituksen määräys. Nykyinen määräys koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon perusteista on ollut voimassa 1.1.2011 lähtien. Määräys tarkoittaa sitä, että tutkinnon järjestäjä ei voi olla noudattamatta tutkinnon perusteita eikä poiketa niistä. Näin ollen määräys velvoittaa sekä oppilaitosta että sen opettajia.

Tutkinto muodostuu sekä pakollisista opinnoista että vapaavalintaisista opinnoista. Opintojen sisältöjä määrittävät osaamistavoitteet, eli osaamisen kohteet. Näihin osaamistavoitteisiin liittyy olennaisesti arviointikriteerit, jotka kuvaavat sen osaamisen tason, joka opiskelijalla tutkinnon suorittamisen jälkeen tulee olla kussakin osaamistavoitteessa. Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit nousee työelämän käytännön vaatimuksista ja tällöin puhutaankin koulutuksen työelämälähtöisyydestä.

Pakollisten opintojen ammatillisen toiminnan -osioissa on paljon teemallisia yhtäläisyyksiä omien opettajan opintojemme kanssa: esimerkiksi monikulttuurisuus, työhyvinvointi, moniammatillinen yhteistyö, ammattietiikka, lainsäädäntö ja sisäinen yrittäjyys. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että omista opettajan pedagogisista opinnoistani on siis konkreettista hyötyä näiden sisältöjen osaamisen ja opettamisen kannalta.

Muita pakollisia osioita ovat oppimisen ja toiminnan tukeminen ja ohjaaminen, kasvun ja kehityksen tukemisen ohjaaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen. Nämä sisällöt ovat  pääsääntöisesti tuttuja jo yhteisöpedagogi -opinnoistani. Opintojen sisällöt ovat kyllä innostavia. Olisi hienoa saada olla opettamassa näitä aiheita tuleville ammattilaisille.

Löysin kuitenkin muutamia sisältöjä, joista minulla ei suoraan ole kokemusta; tällainen on esimerkiksi kielellisen kehityksen tukeminen. Alla olevassa kuvassa kielellisen kehityksen tukemisen -kokonaisuuden arviointikriteerit. 

Muita sisältöjä, joista minulla ei juurikaan ole osaamista ovat vammaisen lapsen tai nuoren ohjaaminen ja avustaminen, liikunta- tai näkö/kuulo -vammaisen ohjaaminen ja avustaminen sekä autismin kirjon häiriöistä kärsivien lasten ohjaaminen ja auttaminen ja ergonominen toiminta. Kuvassa näiden teemojen arviointikriteerit:

Tässä kohtaa toivonkin, että toimisin moniammatillisessa työyhteisössä, jossa opettajakollegoissani olisi tällaista osaamista. Usein tämän alan opettajissa onkin sellaisia, joiden pohjakoulutuksenssa on sosiaali- tai terveysalan opintoja. Tällainen koulutus on esimerkiksi sosionomin koulutus. Kuitenkin tähän opetussuunnitelmaan tutustuttuani uskon, että minulla olisi paljon osaamista juuri kasvatuksen ja ohjauksen sisältöihin, ja että voisin hyvinkin toimia alan opettajana.