Arviointia käsittelevässä webinaarissa aiheenamme oli, miten varmistetaan, että opiskelijat ymmärtävät osaamistavoitteet/ammattitaitovaatimukset? Meille oli sovittu kokoontuminen AC:een suunnittelemaan tuntia, mutta Kyösti oli estynyt, joten suunnittelimme tunnin kahdestaan Aijan kanssa. Suunnittelumme pohjana toimi oman opettajaopintojemme arvioinninkohteet, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit -asiakirja. Kyösti oli sitten jatkossa mukana suunnitelman edelleen kehittämisessä.
Asiakirjassa osaamistavoitteemme ja niitä vastaavat arviointikriteerit oli kuvattu seuraavasti:
5. Ohjaat opiskelijan ymmärtämään ammattitaitovaatimukset / osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.
Opettajaopiskelija perehdyttää opiskelijat opettamansa koulutuskokonaisuuden ammattitaitovaatimuksiin/osaamistavoitteisiin.
Hän käsittelee arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opiskelijoiden kanssa erilaisia opetusmenetelmiä hyödyntäen.
Päätimme, että toteutamme opetuksemme siten, että käytännössä ohjaamme opiskelijatovereitamme ymmärtämään omia opintojamme koskevia ammattitaitovaatimuksia/osaamistavoitteita ja arvioinnin kohteita ja kriteerejä. Tähän tavoitteeseen yritimme päästä hyödyntämällä monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Menetelmien valinnassa korostimme juuri sitä, että menetelmät osaltaan varmistavat sitä, että opiskelijat ymmärtävät myös sisällön. Samalla saamme kokemusta monipuolisten opetusmenetelmien toteutusosaamisesta ja opiskelijamme saavat käytännön kokemusta siitä, miten ohjataan opiskelijoita ymmärtämään ammattitaitovaatimukset ja osaamiskriteerit.
Ennakkotehtävässä opiskelijat tutustuivat oman opettajaopintojemme arvioinninkohteet, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit -asiakirjaan. Tarkoituksena oli havainnollistaa, että mistä osista tällainen asiakirja koostuu ja lisäksi kysymyksillä ohjattiin opiskelijat löytämään tarvittavaa tietoa asiakirjasta. Tehtävän suunnittelu oli mennyt hieman pieleen itseltämme, sillä olimme laskeneet osaamisalueet väärin. Joka tapauksessa asia toimi hyvin osaltaan opiskelijoiden osaamisen varmistamisen näkökulmasta, sillä asia herätti keskustelua ja opiskelijaryhmästä juuri nousi tämä havainto, että olimme laskeneet asian väärin. Lisäksi opin, että kysymyksenasettelulla opettaja voi ohjata opiskelijoita toivottujen havaintojen tekemiseen ja samalla varmistaa asian oppimista.
Opetustuokioon suunniteltuihin opetusmenetelmiin oli sisällytetty se ajatus, että kyseessä on opintojen eri vaiheessa tapahtuva aiheen käsittely.
Koin, että ennakkotehtävän toteutus toimi hyvänä esimerkkinä, miten opintojen alkuvaiheessa voidaan tutustua opintojen rakenteeseen, osaamistavoitteisiin sekä arviointiin. Aloitusvaiheen näkökulmasta tarkastelimme myös toteutusosaamisen osaamisaluetta, koska toteutusosaaminen on omissakin opinnoissamme vasta varsinaisesti tulossa harjoittelun myötä. Olemme siis jokseenkin aloitusvaiheessa suhteessa toteutusosaamiseen, vaikka kyllähän meille toteutusosaamista kertyy webinaareissakin.
Toteutusosaamisen käsittelyä varten olin lisännyt ennakkotehtävään kysymyksen, joka ohjasi opiskelijan pohtimaan omaa toteutusosaamistaan ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien pohjalta. Tehtävän onnistunut tekeminen vaati opiskelijalta siten itsearviointia. Käytinkin paljon aikaa itsearvioinnin tärkeyden korostamiseksi. Mielestäni opintojen alussa tehtävä itsearviointi ohjaa opiskelijaa ymmärtämään osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä.
Opintojen keskivaiheen näkökulmasta tarkastelimme arviointia koskevaa osaamista. Toteutin oman ryhmätyöni hieman eri tavalla lopulta. Ajatuksena oli, että kerään opiskelijoiden näkemyksen siitä, millaista osaamista opettaja tarvitsee palaute- ja arviointiosaamiseen liittyen. Sitten heidän näkemystään vertailtaisiin varsinaisten osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien näkökulmasta. Tämä vertailu auttaisi sitten aiheen syvällisemmässä ymmärtämisessä.
Suunnitteluosaamisen näkökulmana oli se, että olemme yrittäneet omissa opinnoissamme jo osoittaa osaamistamme tässä asiassa, ja siksi menetelmäksi valikoitui reflektoiva ryhmäkeskustelu. Tavoitteena oli, että opiskelijat jakavat kokemuksiaan osaamisen osoittamisesta ja oman osaamisen tarkastelusta arviointikriteerien kautta.
En kuitenkaan ehtinyt keskustella tästä aiheesta riittävästi omassa opetuksessani. Esa oli tästä varoittanut jo etukäteen, että kiire tulee. Nyt tuli opittua asia itse kantapään kautta. Eli opettajan on mietittävä, miten pysyä suunnitellussa aikataulussa sekä huomioitava aikataululliset rajoitteet jo suunnitteluvaiheessa. Joka tapauksesa koin, että reflektoiva ryhmäkeskustelu olisi oivallinen menetelmä monissa vastaavissa opetustilanteissa. Uskon, että tulen hyödyntämään tätä menetelmää myöhemmin onnistuneemmin jossain toisessa tilanteessa. Tämän webinaarin toteutus vahvisti käsitystäni siitä, että harvoin koko opetustuokio tai -kurssi menee täysin suunnitelman mukaisesti. Opettajana on hyvä tottua siihen, että joutuu tekemään opetuksen toteutusta koskevia päätöksiä opetuksen aikana ja sopeuttamaan opetusta muuttuvissa olosuhteissa ja tilanteissa.
Opetustuokiosta saatu palaute oli pääasiassa positiivista. Palautteessa nostettiin esiin, että suunnitelma oli erittäin hyvä ja monipuolinen, opetus auttoi syventämään oppimista ja aiheen terminologia tuli tutuksi. Lisäksi yksi maininta tuli myös siitä, että opiskelija oli oppinut, että erilaisilla verbeillä voidaan kuvata vaaditun osaamisen syvyyttä ja tasoa. Koin, että olimme onnistuneet suunnittelemaan tunnin, joka vastasi asetettuihin tavoitteisiin. Omaa toimintaani kuvattiin läsnäolevaksi ja opiskelijoita aktivoivaksi sekä osaamisestani aiheeseen liittyen annettiin positiivista palautetta.