Ihme (2009) kertoilee kirjassaan Arviointi työvälineenä - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen arvioinnin tehtäviä. Kirjassa arviointia käsitellään erityisesti perusopetuksen näkökulmasta. Arvioinnin tehtäviä kuvaavat myös Koppinen, Korpinen & Pollari (1999) kirjassaan Arviointi oppimisen tukena. Olenkin heitä mukaellen tehnyt seuraavan listan arvioinnin tehtävistä ja merkityksestä omaa opettajuuttani ajatellen.
1) Arviointi on tärkeä osa opetuksen kokonaisuutta ja huomioitava opetuksen suunnittelussa
2) Arviointi tukee, kannustaa ja vahvistaa opiskelijan persoonallista kasvua ja hyvinvointia
3) Arviointi ohjaa ja edistää opiskelijan oppimista osaamistavoitteiden suunnassa
4) Arvioida voi oppimisedellytyksiä ja valmiuksia, osaamisen lähtötasoa, oppimisprosessia sekä oppimisen lopputulosta eli osaamista
Arviointi, joka edistää opiskelijan oppimista on objektiivista, mutta silti henkilökohtaista, eli sen taustalla on ajatus, että opettaja tuntee opiskelijansa. Arvioinin ja palautteen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää. Hyvä palaute ohjaa opiskelijan etenemistä opinnoissa ja tarvittaessa antaa konkreettisia toimenpiteitä osaamisen kehittämiseksi.
Koppinen, Korpinen & Pollari (1999) ovat listanneet hyvän arvioinnin tuntomerkkejä:
1) Suunniteltua
2) Luotettavaa
3) Johdonmukaista
4) Oikeudenmukaista
5) Perustuu arviointikriteereihin
5) Perustuu arviointikriteereihin
Arvioinnin kautta opiskelija oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja asioita, joita hänen kannattaa vielä kehittää. Hyvä arviointi tukee siten opiskelijan itsetuntemusta. Saadun palautteen perusteella opiskelija myös rakentaa minäkuvaansa. Onnistunut palaute lisää opiskelijan motivaatiota.
Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen edellyttää, että opiskelija on vuorovaikutuksessa opiskeltavan aineksen kanssa (Ihme, 2009). Niinpä oppimisprosessin arvioinnilla voidaan edistää opiskelijan opiskelutaitojen kehittymistä sekä tehostaa hänen työskentelymenetelmiään. Lisäksi oppimisprosessin arvioimisella voidaan seurata opiskelijan tiedollista ja taidollisen osaamisen kehittymistä. (Peruskoulun oppilaan arvioinnin perusteet, Opetushallitus 1999.)
Osaamisen arviointi eroaa oppimisen arvioinnista siinä, että oppimisen arviointia pitäisi tapahtua jatkuvasti osana opetusta, kun taas osaamista arvioidaan siinä vaiheessa kun on ensin opiskeltu tavoitteena olleet asiat. Osaamisperusteisuuteen kuuluu, että osaaminen osoitetaan ja osaamista arvioidaan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden arviointikriteerien mukaisesti.
Arviointia suunnitellessa on hyvä pohtia mikä on vaadittu osaamisen taso. Vaadittu osaamisen taso sanoitetaan erilaisilla verbeillä. Tällaisia erilaisia osaamisen tasoja ovat muun muassa muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, yhdistäminen ja arvioiminen. (Bloom 1956.) Kuvassa Oamkin Bloomin taksonomiasta sovellettu osaamisen arviointimalli:
